Historia
Vantaan kaupunki osti Bjursin tilan vuonna 1982.
Historiasta löytyy paljon tapahtumia ja henkilöitä, jotka ovat vaikuttaneet Bjursin tilalla. Tilan nykyisen pihapiirin ympäriltä löytyy useita talojen ja talousrakennusten vanhoja kivisiä perustuksia, jotka kertovat vanhasta kulttuurimaisemasta.
Melkein kaikki talonpojat, jotka ovat asuneet tilalla vuosien 1650 ja 1850 välisenä aikana, harjoittivat myös purjehdusta ja kaupankäyntiä. Vilkkain kaupankäynnin kohde on ollut ehdottomasti Tallinna.
Polttopuut sekä rakentamiseen tarkoitettu puutavara ovat elävien kotieläinten ohella olleet pääasiallisia vientituotteita.
Todennäköistä on, että Bjursissa rakennettiin useita aluksia. Rakennuspaikaksi on mainittu Östersunden. Näistä aluksista mainitaan lähemmin vain kaljaasi Johannes, jonka rakennutti maanviljelijä Johan Fridolf Bjurström vuonna 1843. Kaljaasia käytettiin vuosina 1843-1853 polttopuun kuljetukseen Tallinnaan, se teki myös vuonna 1854 matkan Helsinkiin. Krimin sota päätti todennäköisesti purjehdukset.
Esimakua myöhemmistä todellisista sotatapahtumista saatiin Inkoossa jo syyskuussa 1938, kun palvelukseen kutsutut reserviläiset saivat jännittyneen ulkopoliittisen tilanteen johdosta tehtäväkseen miehittää Bågaskärin ja Ändön vartioasemat.
Vuotta myöhemmin, lokakuun 13 päivänä 1939 miehittivät merivoimien Hangon osaston joukot Bågaskärin ja Andön vartioasemat päällikkönä Elis Holmberg. Miehistö hoiti partionti- ja tiedustelutehtävät sekä toimi meri- ja ilmavalvontatehtävissä.
Bågaskärin sotapäiväkirjassa on yhteensä 2100 lentokonehavaintoa. Vilkkainta oli 2. maaliskuuta 1940 jolloin laskettiin 453 koneen lentäneen Bågaskärin ohi.
Ikimuistoisista ajoista kalastus on ollut suurelle osalle Inkoon asukkaista tärkeä elinkeino. Maanviljelyn sivuelinkeinona kalastus on ollut aikoinaan merkittävä tulonlähde rannikon ja saariston asukkaille.
Vuosina 1964-1969 rakennettiin Barösundin saaristolle tärkeä maantie Fagervikistä Barölandetin etelärantaan.
Bjursin tilan ensimmäinen asukas Staffan Nilsson Biur asui tilalla 1540-1571. Viimeinen asukas ennen tilan siirtymistä kaupungille, oli Inger Johanna Westerlund vuosina 1955-1982.
Vantaan kaupunki ilmoitti luopuvansa alueen ylläpidosta 31.12.2013. Alueella olevat vaunuilijat halusivat jatkaa vaunuilua Bjursissa. He perustivat yhdistyksen Bjursin Vaunuilijat ry, yhdistys sai PRH:n hyväksynnän ja rekisteröintitunnuksen toukokuussa 2013. Tammikuussa alkaneet vuokraneuvottelut saatiin päätökseen ja sopimus kaupungin ja yhdistyksen välillä allekirjoitettiin 3.12.2013. Vantaan kaupunki vuokraa ulkoilualueen Bjursin Vaunuilijoille 1.1.2014 alkaen 10 vuodeksi.
19.12.2022 Vantaan kaupunki teki päätöksen, että kaikki ulkoilualueet Bjurs mukaanlukien laitetaan myyntiin. Vuokrasopimus irtisanottavissa aikaisintaan päättymään 31.12.2024.
Valmistellaan myyntiin. Selvitetään ensisijaisesti nykyisten vuokralaisten kiinnostus ostoon. Vesialueiden osalta selvitetään ensisijaisesti valtion mahdollinen kiinnostus ja luontoselvityksessä 2013 todettujen arvokkaiden elinympäristöjen osalta myös mahdollisuus myydä ne suojelutarkoituksiin tähän sopivalle taholle.